Reissun loppu kommentit

Rukalla meni kanssa ihan jees. Tod. asialliset vehkeet oli Anix firma Haaparandasta tuonnut Päälavalle. 2 lava olikin sitten toinen juttu. Mutta se oli varmaan paikallisella voimalla kasattu pläjäys. Itse festarit oli kylläkin haikeat. Pirun iso kenttä jossa 3 tuhattakin ihmistä olisi näyttänyt tyhjältä. Keli oli vähän arvoitus ja kylmä. Se paljon puhuttu kanavalista / rider josta aikasemmin puhuin. Ei ollut vieläkään saavuttanut tekniikkaryhmää vaikka monella tekstiviestillä sitä koitin saada muistutettua ja eteenpäin vietyä. Mutta ennen keikkaa sain kumpaaseenkin päähän kommarilla kirjoitettua ja lähetettyä tolkun kanavista. Kiitos bluetooth tekniikan. Vaihto ei ollut ihan Kuopion keikan vauhtia. Jouduinkin itse etsiskelemään mikkejä sekä mikittämään mm. rumpuja ja muita linjoja kyselemään mihin moisia kytketään. Mutta parempi se kun seisoa tumput suorassa. Kymmenen minuuttia jäikin aikaa mennä etupäähän tsekkaamaan ja ruuvaamaan MH Soundgraftin tiskiä, ja että tuleeko rännit oikeisiin kanaviin. Tulihan ne. Omituista oli niiden kaukokaapelijärjestelmässä se että melkein joka kanavassa gaini potikka jäi melko alas tai padia piti sohia isolla kädellä. Eikä niillä edes ollut mitään aktiivi splittiä välissä. Kovin kuumana siis tuli. Enkä mä muista että tossa pöydässä noi gainit niin herkällä ole. Keikan alettua porukkaa oli se muutama sata ehkä eturivissä. Mutta kun kenttä oli iso niin ei näyttänyt kovin täydeltä. Ei ollut ihan niin tiukkaa dB rajaa kun Kuopiossa. Satasta sai vetää mutta tyydyin 94:een. Tokko sitä tyhjälle kentälle pidä luukuttaa. Muutenkaan rassata muitten saati omia korvia niin älyttömillä paineilla.

Keikan jälkeen pärähti armoton vesisade joka kasteli koko lavan. Siinä sitten äkkiä kamat nippuun ja odottelemaan poppareita että valmistuu matkaan kohti Tuulosta (780 km). Edellisessä kirjoituksessa kommentoinkin Tiktakin bussin rengas hajoamista. Me koitettiin laittaa paremmaksi. Meinattiin polttaa koko bussi! Tai haju oli ainakin moinen. Just vähän aikaa ennen tota tulinkin maininneeksi orkan väelle parin vuoden bussin hajoamista noille samoille Suomussalmen nurkille. Oli meinaan syksy ja Sunnuntai. Isäinpäivä vielä. Satoi ja ajoin Varoman Peten Bussia alas Rukalta. Öljyvalo alkoi palamaan joten pysähtyähän sitä piti. Selvisikin pian että turbon voitelu putki oli räjähtänyt halki. Kuulemma juuri vaihdettu uuteen. Tämäkös oli aikas kovalla paineella ampunut koko öljysäiliön tyhjäksi ja sotku oli melkoinen. Pitkä öljyvana näkyi tiellä niin pitkälle kuin jaksoi katsoa. Tuona ajankohtana ei autoja liikkunut tolla tiellä kun ehkä pari tunnissa, ja lähimmälle huoltsikalle on semmonen 70 km. Eli Vähän orpo olo tuli. Ensin kävi tiepalvelun kundi toteamassa että ei tule ehjää tässä tienpäällä. No Pete hoiti asiallisesti korjausryhmän hitsipillien kera muistaakseni Kajaanista saakka paikalle. Tulihan siinä 10 tunnin matkalle sellaset 6 tuntia lisää mitä tien varressa vietettiin mukavasti bussissa leffoja katsellessa.
Takaisin tähän päivään! Tälläkertaa alkoi taas käryämään oikeen kunnolla etuosassa. Sellanen puun ja öljyn sekainen lemu. Bussi seis ja luukut auki. Olikin pari juttua mitkä kärys. Mika oli vedellyt 110 km/t joten öljysäiliö kärys kanssa. Tämän lisäksi vedet oli hävinnyt ja varmaan lämppärikin kärys. Mutta vielä tuli sisään kunnon tukala palon haju. Päätettiin lähteä eteenpäin. Käry ei laimentunut. Seuraavalla huoltsikalla isompi tsekki. (Suomussalmi) Selvisikin että pussin tuulilasin yläosan pyyhkijöiden moottori oli jäännyt jumiin. Ja se tuprutti koko ajan hajua. Se miksi niitä yläikkunan pyyhkijöitä oltiin käytetty olikin sitten hauskempi homma. Nimittäin bussissa on edessä kamera jolla voi takaosassa tsigailla menoa LCD näytöiltä. Lasi oli märkä ja joku pyysi että Mika pyyhkäisisi lasin puhtaaksi, jotta kuva paranisi. Loppumatka menikin sitten ilman jännitystä sen jälkeen. Itekkin kömmin sänkyyn koska tiesin että ajonakki napsahtaa heti kun kuski väsyy. Jyväskylän kohdalla se sitten tuli herätys. Kello jotain puol 4 tuntumaa. Eli aika haipakkaa oltiin tultu. Perillä sunnuntain Tuulos keikkapaikalla oltiin aamu kuudelta. Bussista kömpi väsyneen näköstä sakkia ulos. Tohon aikaan oli vielä järkkäri paikalla edellisen illan jäljiltä. Aamu kaffet naamaan ja vielä pariksi tunniksi nukkumaan. Aamu 9 alettiin roudaamaan. Täytyy myöntää että bussissa vietetyn yön jälkeen liikehdintä ei ollut ihan parasta. Ei tehty tsekkiä koska bändi nukkui vieressä bussissa. Keikka alkoikin jo klo 1 joten koko bändiryhmä oli melko pihalla vielä puoli tuntia ennen keikkaa. No Tulipahan nähtyä taas ehkä erikoisimmista keikkapaikoista ja tapahtumista. Kyseessä oli siis Tuuloksen maaseutumarkkinat. Pihalla oli intiaanista ja kävelevästä haitarin soittajasta kaikenäköstä tarjontaa. Keikan jälkeen romppeet meni bussiin aika vihasella vauhdilla. Oltiinkin pakattu bussi ennen kuin ryhmä oli vapautunut nimmareiden kirjoituksesta. Mulla olikin hyvin ajoitettu oma nouto mökille. Huonoista keleistä huolimatta tuli levättyä ja nukuttua oikeen kunnolla kaksi päivää. Keskiviikkona olikin aamulla lähtö kohti sivistystä. Mutta reilun kuukauden vanha auto ei lähtenyt käyntiin. Kojetaulu oli kuin joulukuusi. Akku oli tyhjentynyt jostain kumman syystä. Auto käväsikin huollossa jo reilu viikko aikasemmin. Syynä tuolloin oli pimentynyt radio. Kun yritin käynnistää sitä veneen akulla niin radio lähti pelittämään mutta auto ei. Oli sotkenut koko tietsikan varsin sekasin. Tunnin lataamisen jälkeen se sitten tärähti käyntiin. Mutta osa toiminnoista kuten ilmastointi ESP ajonvakausjärjestelmä ei ollut pelissä. Eipä tarvinnut hinauttaa. Joten nyt auto on itseasiassa jo valmistunut pajalta. On se niin kummaa uusien autojen kanssa. Tökätään tietokoneesta piuha kiinni ja huolletaan jollain softapäivityksien kautta. Samalla saadaan tarkat tiedot mikä mättää missäkin. Pelottavaa!

Tänään on tiedossa kaksi keikkaa. Ensin Giant leap 5 biisiä rautatieaseman vieressä joku iso mobilelava. Sitten Hurmerintojen kanssa iltakeikalle Mäntsälään. Että tällaista taas!